Haapahelmen

Eestinajokoira ja dreeveri

Eestinajokoira (eesti hagijas)

Alkuperämaa: Viro

LYHYT HISTORIAOSUUS: Vuoteen 1914 asti käytettiin Eestissä metsästykseen
nk. venäläis-puolalaista ajokoiraa sekä englanninkettukoiraa. Näiden risteytyksinä saatiin ajokoiria, joita värityksen mukaan alettiin kutsua joko venäläis-puolalaisiksi tai englantilais-venäläisiksi ajokoiriksi. Kaksikymmenluvulla tuotiin Eestiin suomenajokoiria, joiden toivottiin parantavan ajokoirien ulkomuotoa. Risteytystyölle tuli vaikea este, kun Eestin metsästyslaki kielsi yli 45 cm:n korkuisten koirien käytön ajometsästyksessä. Kookkaita ajokoiria alettiin astuttaa mäyräkoirilla ja pienikokoisilla risteytyskoirilla. Ajokoirarotu sekoittui niin pahasti, että jalostuskelpoisen materiaalin määrä supistui vähiin. Kolmekymmenluvulla
tuotettiin Länsi-Euroopasta beaglejä, sveitsinajokoiria, luzerninajokoiria
ja berninajokoiria. Niitäkin alettiin risteyttää paikallisiin pieniin ajokoiriin.
Toinen maailmansota keskeytti järjestelmällisen jalostustyön pitkäksi aikaa. Osa koirista kuitenkin säilyi, ja se mahdollisti jalostustyön jatkamisen sodan päätyttyä. Uuden ajokoirarodun vaatimuksia vastasivat parhaiten beagle- ja sveitsiajokoiraristeytykset. Jalostusmateriaaliski arveltiin riittävän 800 – 900 koiraa. Syksyllä 1954 kutsuttiin koolle toimikunta, joka tarkasti 648 koiraa ja vahvisti rotumääritelmän, jossa otettiin huomioon ulkomuoto ja metsästysominaisuudet. Saman vuoden joulukuussa rotu hyväksyttiin Neuvostoliitossa
virallisesti.

YLEISVAIKUTELMA: Keskikokoa pienempi, runko vankka ja kuiva. Luusto vahva,
lihakset hyvin kehittyneet.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Pituusindeksi uroksilla 108 – 110, nartuilla 110 –
112.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Tasapainoinen, liikkuva.
PÄÄ
KALLO-OSA: Pyöreä, leveä; kulmakaaret selvät, mutta eivät korkeat.
OTSAPENGER: Ei jyrkkä.
KIRSU: Leveä ja musta, kellertävälaikullisilla sallitaan tummanruskea.
KUONO-OSA: Pitkä ja suora.
HUULET: Kuivat, peittävät ikenet täysin.
HAMPAAT / PURENTA: Hampaat valkoiset. Purenta leikkaava.
SILMÄT: Hieman vinot, tummanruskeat. Luomien reunat tummat.
KORVAT: Ohuet, pitkät, riippuvat. Matalalle kiinnittyneet ja poskenmyötäiset, pyöreäpäiset
ja lyhyen karvan peittämät.
KAULA: Pyöreä, lihaksikas, kuiva; kaulanahka sileä.
RUNKO: Leveä, selvästi tynnyrimäinen.
SÄKÄ: Kohoaa selkälinjan yläpuolelle.
SELKÄ: Suora, leveä ja lihaksikas.
LANNE: Lyhyt, leveä, lihaksikas, kupera.
LANTIO: Lyhyt, leveä, lihaksikas ja kevyesti luisu.
RINTAKEHÄ: Pitkä ja syvä, kyynärpäihin ulottuva.
HÄNTÄ: Miekanmuotoinen, tyvestä paksumpi, hännänpäätä kohti tasaisesti suippeneva.
Kintereisiin ulottuva. Hieman selkäviivasta alaspäin suuntautuva.
RAAJAT
ETURAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat kuivat, luisevat, lihaksikkaat, edestä katsottuna
suorat. Eturaajan pituus noin puolet säkäkorkeudesta.
LAVAT: Lavan ja olkavarren kulma noin 115 - 120°.
KYYNÄRPÄÄT: Kyynärnivelet suoraan taaksepäin.
KYYNÄRVARRET: Poikkileikkaus soikionmuotoinen.
VÄLIKÄMMENET: Leveät, pääasiassa pystysuorat.
KÄPÄLÄT: Soikionmuotoiset, kaarevat; varpaat tiukasti yhdessä; kynnet maata kohti
suunnatut.
TAKARAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat kuivat, luisevat, lihaksikkaat, takaa katsottuna
suorat ja yhdensuuntaiset. Kulmaukset selvät. Takaraajan vähäinen pystyasento sallittu.
VÄLIJALAT: Pääasiassa pystysuorat.
KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät.
NAHKA: Kiinteä, joustava, poimuton.
KARVAPEITE
KARVA: Lyhyt, tasavahva, karkea, kiiltävä. Aluskarva heikko. Häntä kauttaaltaan tasaisen,
tiheän karvan peittämä ja siksi paksulta näyttävä. Hännän päässä karva hieman lyhyempää.
VÄRI: Lähinnä ruskeareunuksiset mustat laikut, laikkujen koko ei määrätty. Ruskeareunuksinen
mustanruskea, punalaikullinen ja satulapeitemäiset laikut selässä sallittuja.
KOKO
SÄKÄKORKEUS: Urokset 45 – 52 cm, nartut 3 cm vähemmän. Korkeus lantion kohdalla
1 1,5 cm säkäkorkeutta pienempi.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna
virheen vakavuuteen.
Yleisvaikutelma: Liian matala; runko liian lyhyt tai pitkä; takakorkea. Runko joko liian
kevyt tai tukeva; selvästi karkea.
Pää: Kallo liian kupera; niskakyhmy esiinpistävä; otsapenger liian jyrkkä tai liian loiva;
kulmakaaret liialliset; riippuvat huulet.
Silmät: Pienet tai vaaleat.
Korvat: Korkealle kiinnittyneet, liian suuret tai pitkät.
Kaula: Liian pitkä tai lyhyt kaula, poimut kaulan alla.
Runko: Kapea, liian leveä tai litteä rinta; heikko säkä; lyhyt tai pehmeä selkä; pitkä,
suora lanne; liian luisu lantio.
Häntä: Liian pitkä tai lyhyt, tasapaksu; liian lyhyt tai pitkä karva, joka hännän alapuolella
riippuva.
Eturaajat: Kyynärpäät ulkokierteiset; välikämmen liian vino, kyynärvarsi kaareva.
Takaraajat: Riittämättömät kulmaukset; lyhyt sääriluu; ulko- tai sisäkierteiset kinnernivelet.
Käpälät: Hajavarpaisuus, jäniksenkäpälät.
Karvapeite: Liian pitkä tai kevyesti laineikas karva; voimakas täplikkyys.
VAKAVAT VIRHEET:
Yleisvaikutelma: Liian korkea; liian pitkärunkoinen; huomattavan takakorkea.
Pää: Kookas, karkea; ylös tai alas suuntautuva kuono; vaalea kirsu.
Korvat: Lyhyet, liian rustokkaat tai pitkäkarvaiset.
Runko: Notko tai köyry selkä; notko tai köyry lanne; kapea tai hyvin luisu lantio.
Häntä: Vino; hyvin pitkä, riippuva karva.
Karvapeite: Huomattavan laineikas; hyvin pitkä tai hyvin lyhyt karva rungossa: pitkä
kuonossa, korvissa ja hännässä; mustat laikut tai täplät valkoisella pohjalla; ruskea tai
kahviruskealaikullinen väri.
HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Eriväriset tai aivan valkeat silmät.
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina
kivespussiin.

Ryhmä: 6
FCI:n numero: ei FCI-rotu
Hyväksytty: EKL
SKL-FKK ?

 

Dreeveri

 

Alkuperämaa: Ruotsi

(Hyväksytty: FCI 17.11.1997, käännös SKL-FKK 10.6.1999)

KÄYTTÖTARKOITUS:

Ajava metsästyskoira.

YLEISVAIKUTELMA:

Melko pitkärunkoinen ja matalaraajainen, ilmentää ennemminkin voimaa ja rotevuutta kuin jaloutta ja nopeutta. Hyvä ryhti, hyvin kehittyneet lihakset ja ketterät liikkeet. Sukupuolten väliset rakenne-erot ovat selvät.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE:

Tarkkaavainen ja rauhallinen, ei aggressiivinen, hermostunut eikä arka.

PÄÄ:

Suhteellisen suuri, pitkänomainen ja kirsua kohti kapeneva.
KALLO-OSA:
Vain hieman holvautunut.
OTSAPENGER:
Vähäinen.
KIRSU:
Väriltään musta; sieraimet ovat hyvin kehittyneet ja avoimet.
KUONO-OSA:
Hyvin kehittynyt, ei ylhäältä eikä sivulta katsottuna suippo. Kuononselkä on suora tai hieman kupera.
HUULET:
Peittävät hampaat tiiviisti. Suupielet ovat tiiviit.
LEUAT / HAMPAAT / PURENTA:
Leuat ovat voimakkaat. Säännöllinen ja täysihampainen leikkaava purenta; tasapurenta hyväksytään.
SILMÄT:
Kirkkaat, ilmeikkäät ja väriltään tummat, eivät ulkonevat eivätkä tuijottavat. Silmäluomet ovat tiiviit.
KORVAT:
Melko alas kiinnittyneet, keskipitkät, leveät, sileinä riippuvat ja kärjestään pyöreähköt. Korvan sisäreuna on tiiviisti poskenmyötäinen.

KAULA:

Suhteellisen pitkä ja voimakas, kauniisti ja sulavasti runkoon liittyvä, ei löysää kaulanahkaa.

RUNKO:

SELKÄ:
Vahva ja lihaksikas, selkälinja on hieman laskeva.
LANNE:
Vahva, suhteellisen lyhyt ja sivulta katsottuna hieman kaareva.
LANTIO:
Pitkä, leveä ja hieman viisto.
RINTAKEHÄ:
Hyvin kehittynyt, munanmuotoinen ja selvästi kyynärpäiden alapuolelle ulottuva. Takimmaiset kylkiluut ovat hyvin kehittyneet.
ALALINJA JA VATSA:
Rintakehän alalinja liittyy sulavasti hieman kohoavaan vatsaviivaan.

HÄNTÄ:

Pitkä ja tyvestään voimakas. Hännän asento on mieluiten riippuva, se saa nousta korkeammalle, ei kuitenkaan koskaan selän päälle.

RAAJAT:

ETURAAJAT:

YLEISVAIKUTELMA:
Eturaajat ovat voimakasluustoiset ja edestä katsottuna suorat.

LAVAT:
Pitkät ja leveät, lapaluun harjanne on hyvin kehittynyt. Lavat ovat tiiviisti rungonmyötäiset ja sivulta katsottuna noin 50:n kulmassa vaakatasoon nähden. Lapojen lihakset ovat hyvin kehittyneet.

OLKAVARRET:
Suhteellisen pitkät, leveät ja tiiviisti rintakehän myötäiset, kuitenkin vapaasti liikkuvat; muodostavat lapaluiden kanssa noin 100:n kulman.

KYYNÄRPÄÄT:
Eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.

RANTEET:
Joustavat.

VÄLIKÄMMENET:
Sivulta katsottuna hieman viistot.

KÄPÄLÄT:
Tiiviit; varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja päkiät hyvin kehittyneet. Käpälät eivät ole sisä- eivätkä ulkokierteiset.

TAKARAAJAT:

YLEISVAIKUTELMA:
Takaraajat ovat takaa katsottuna yhdensuuntaiset.

REIDET:
Leveät ja lihaksikkaat.

POLVET:
Hyvin kulmautuneet.

KINTEREET:
Leveät, vahvat ja hyvin kulmautuneet.

VÄLIJALAT:
Lyhyet ja lähes pystysuorat. Kannukset tulee poistaa.

KÄPÄLÄT:
Kuten etukäpälät.

LIIKKEET:

Tasapainoiset, yhdensuuntaiset ja maatavoittavat. Selkälinja on liikkeessä vakaa.

KARVAPEITE:

KARVA:
Karheaa, tiiviisti rungonmyötäistä ja suoraa. Päässä, korvissa ja raajojen alaosassa karva on lyhyempää; kaulassa, selässä ja reisien takaosassa pitempää kuin muualla. Hännän alapuoli on harjamainen, ei kuitenkaan viirimäinen.
VÄRI:
Kaikki värit yhdistyneenä valkoisiin merkkeihin ovat hyväksyttyjä lukuunottamatta valkovoittoisuutta ja maksanruskeaa. Värit ovat puhtaat ja mahdollisimman jyrkästi toisistaan erottuvat. Valkoiset merkit näkyvät edestä, sivuilta ja takaa. Niiden tulee mieluiten muodostaa ”pläsi” ja täysi ”kranssi”; myös raajoissa, käpälissä ja hännänpäässä tulisi olla valkoista. Värien symmetrisyys on toivottavaa.

KOKO:

SÄKÄKORKEUS:
Urokset 32 – 38 cm, ihannesäkäkorkeus 35 cm, nartut 30 – 36 cm, ihannesäkäkorkeus 33 cm.

VIRHEET:

Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Etuhampaiden virheellinen lukumäärä; lihanvärinen kirsu; vaaleat silmät; valkoisia merkkejä muualla kuin rotumääritelmän sallimissa kohdissa.

VAKAVAT VIRHEET:

Kapea alaleuka; käyrät eturaajat; ulos- tai sisäänpäin kiertyvät käpälät; notko- tai köyryselkä.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET:

Voimakas ylä- tai alapurenta; koukkuhäntä tai muut hännän nikamavirheet; maksanruskea väri; toisen tai kummankin silmän sinisyys; rotumääritelmän salliman säkäkorkeuden ylitys tai alitus. Vihaisuus ja sairaalloiset piirteet ovat hylkääviä virheitä.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.